30.7.2015 Jos lähipiirissäsi oleva ihminen harjoittaa kaksoisviestintää, hän voi tehdä sinut hulluksi. Parasta on ottaa jalat alle, jos se suinkin on mahdollista. Vaikka tekojen ja sanojen ristiriita on sietämätöntä, on tuhoavasta lähisuhteesta käytännössä vaikea pyristellä irti. Jälkihoito terapiassa voi vaatia aikaa. 

Entä sitten kun hulluksi tekevää kaksoisviestintää harjoittaa valtiovalta? Kansalaisen tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Sielunkriisi ei korjaannu kilauttamalla terapeutille.

Uusi hallitusohjelma on opettanut meille, että Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Lisäksi Suomi on avoin ja kansainvälinen.

Luottoa lauseisiin lisää hallituksen poikkeuksellisen vahva kristillinen säväys. Pääministeri Juha Sipilän arvomaailma nousee diakoniaa ja lähetystyötä painottavasta Rauhan Sana -herätysliikkeestä ja ulkoministeri Timo Soini on vakaumuksellinen katolilainen. 

Laupiaita samarialaisia tarvitaan, sillä maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä pakolaisia sitten toisen maailmansodan. 60 miljoonaa ihmistä joutui viime vuonna jättämään oman kotinsa. Yhä useammat turvapaikan hakijat ja siirtolaiset lähtevät henkensä kaupalla ylittämään Välimerta. Tänä vuonna tuhannet ovat hukkuneet Kuoleman mereen. 

Entä mitä tekee avoin, kansainvälinen ja turvallinen Suomi? Hallituksemme on lopulta pitkin hampain osallistumassa  EU-maiden taakanjakoon. Suomi ottaa vastaan peräti 792 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta kahden seuraavan vuoden aikana. 

Ulkoministeri Timo Soini on ilmoittanut vastustavansa tätäkin vaatimatonta määrää. Hän haluaa, että pakolaiskysymys ratkaistaan ongelman syntyjuurilla, ei siirtämällä ihmisiä Suomen rajojen sisäpuolelle.

Suurta muuttoliikettä ei silti ole tiedossa. Taakkaa jakava Suomi jatkaa samaa siirtolaissirkusta ja pyrkii palauttamaan tulijoita takaisin Välimeren ruuhkarannikolle Dublinin sopimuksen pohjalta.

Ulkoministeri on toki oikeassa siinä, että kehitysmaista lähteviä pakolaisia pitäisi auttaa ajoissa. Silloin liikkeellelähtö kriisien ja köyhyyden keskeltä ei jäisi ainoaksi keinoksi selviytyä. 

Rankkaa kaksoisviestintää on, että pakolaisuuden ehkäisypuheista huolimatta hallitus aikoo toimia täsmälleen päinvastoin. 

Ensi vuoden alusta lähtien kehitysyhteistyömäärärahoista aiotaan leikata 300 miljoonaa euroa ja isäksi ohjata päästökauppatulot toisaalle. 43 prosentin typistys on niin radikaali ja yhtäkkinen, että usean kansalaisjärjestön toiminta muuttuu mahdottomaksi tai loppuu kokonaan. 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on korostanut, että leikkaus ei ole arvovalinta. Päinvastoin, pienemmällä rahalla voidaan saada aikaan enemmän. 

Ministeri on antanut ymmärtää, että tilanne jopa paranee, kun rahaa kylväen ei osteta enää hyvää omaatuntoa. Tehostamisen ja priorisoinnin ansiosta autetaan kaikkein hädänalaisimpia, erityisesti naisia ja lapsia. 

Ja samalla Suomen vientiä - heikossa hapessa olevia suomalaisyrityksiä rohkaistaan hyvään bisneksentekoon kehitysmaiden markkinoille. 300 miljoonan leikkauspotista peräti 100 miljoonaa euroa on varattu Finnfundin lainasijoituksiin.

Uusi kielioppi kääntää todellisuutta nurin niskoin. Esimerkiksi jo nyt erittäin tehokkaalle ja tarkasti priorisoivalle Kirkon Ulkomaanavulle lisätehostus tarkoittaa sitä, että puoli miljoonaa hädänalaista jätetään kehitysmaissa tyhjän päälle. Kirkon Ulkomaanapu joutunee lakkauttamaan kehitysyhteistyön kokonaan 5-7 maassa, jos leikkauslinja siunataan budjettiriihessä. Ja maailman pakolaistilanne vain pahenee.

Kaksoisviestintä ei ole vain hallituksen yksinoikeus. Parhaillaan Suomessa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla halutaan kumota eduskunnan jo hyväksymä tasa-arvoinen avioliittolaki. Yli 56 000 allekirjoittajaa vaatii lapselle oikeutta sekä äitiin että isään. 

Aloitteessa vedotaan YK:n lasten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Sen mukaan lapsella on lähtökohtaisesti  oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. 

YK kelpaa kyseenalaiseksi keppihevoseksi perinteisen ydinperheen suojeluun, mutta muilla lukuisilla toteutumattomilla lasten oikeuksilla ei olekaan niin väliä. 

Miksi ei olla yhtä huolestuneita siitä, että alaikäisillä turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta äitiin ja isään? Suomesta oleskeluluvan saaneen alaikäisen lapsen harras toive perheen yhdistämisestä toteutuu entistä harvemmin, sillä maahanmuuttoviraston linjaa on tiukennettu. Maahanmuuttovirasto  tulkitsee tilanteen hyvin usein lapsen edun ja oikeuksien vastaisesti. Katsotaan, että perheside on jo katkennut ja lapsen ero vanhemmista on ollut vapaaehtoista.

Perheenyhdistämisen hakeminenkaan ei ole helppoa, sillä vuodesta 2012 lähtien sitä voi hakea vain ulkomailla asuva perheenjäsen. Tämän on hankittava kotimaasta tarpeelliset todistukset ja jätettävä hakemus lähimpään Suomen suurlähetystöön. Pakolaiselle vaatimus on kova, monesti mahdoton. 

Luottamuksen Suomessa olisi nyt uuden kansalaisaloitteen paikka. Ei enää kaksoisviestintää.

(Ykkösaamun kolumni)

OTA YHTEYTTÄ:
marketta.mattila@sipoo.fi

Blogiarkisto