Voimattomuus on ajan tauti.

Pelko tulevaisuudesta elää niin pienissä kuin suurissakin asioissa. 

Kylien ja pikkukaupunkien asukkaiden arkea on, että keskittäminen vie palveluja kauemmas. Lähikouluja ja -kauppoja suljetaan, terveyskeskuksen ajanvaraus tuuttaa varattua.

Kuuden miljardin kestävyysvaje ja huoli hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisesta ahdistavat valtakunnan tasolla, eikä maapallokaan voi hyvin.

Suomen ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin. Luonto on köyhtynyt nopeasti, jo puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia. Koko maapalloa ravistelee kuudes sukupuuttoaalto. Edellinen oli 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset hävisivät.

 

MIKÄ ON OIKEAA TYÖTÄ?

Käännekohdassa eläminen tarkoittaa, että monet vanhan maailman turvalliset käsitteet on ajateltava uusiksi. Käsite ”tuottava työ ” ei voi rakentua ikuisen kasvun edistysuskon varaan, vaan 2000-luvun valistus on kohtuutta ja kestävyyttä.

Työn kriisi iskee kahdesta suunnasta yhtä rajusti. Luonnonvarojen riiston tie on loppuun kuljettu ja samalla uusi teknologia panee nykyammatteja uusiksi.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov kirjoitti 50 vuotta sitten hätkähdyttävän ennusteen siitä, millainen maailma on vuonna 2014. Älypuhelimien ennakoinnin lisäksi Asimov näki, miten pahasti hänen silloin arvioimansa 6,5 miljardin ihmisen populaatio kuormittaa maapallon ekologiaa ja millaiseen ahdistukseen se voi johtaa.

Ympäristön tuhon ja ihmisten eriarvoisuuden lisäksi uhkana on ikävystyminen - eliittiin kuuluvat ne onnekkaat, jotka saavat tehdä luovaa työtä. On vain harvoja asioita, joita kone ei tekisi meitä paremmin - jopa sana työ saa uuden merkityksen.

Asimovin hengessä tulevaisuustutkijat uskovat, että 20 vuoden kuluessa puolet työpaikoista on korvattu roboteilla tai tietoteknologialla. Keskiluokkainen toimistotyö katoaa ja ääripäät korostuvat. Tarvitaan sekä korkean tason asiantuntijoita että matalapalkkaisia puurtajia tekemään töitä, joita koneäly ja robotit eivät vielä korvaa.

Työterveyslaitoksen tutkija Antti Kasvio avaa Kestävä työ ja hyvä elämä -teoksessaan (2014) toisenlaisen, valoisamman mahdollisuuden.

Uudessa kestävässä sivilisaatiossa vuonna 2050 koulutetut ihmiset vaihtavat ammattia ja työllistyvät entistä vapaammin. Valtaosa ihmisistä ei hanki elantoaan menemällä palkkatyöhön suuren organisaation palvelukseen, työmarkkinajärjestöjen neuvottelemilla etuuksilla. Vapaata työtä tehdään projekteissa ja verkostoissa, kulloinkin valittu työ on mielekästä ja tuottaa nautintoa.

 

PAPERILTA KÄYTÄNTÖÖN

Olemme nyt käännekohdassa. On yhä mahdollista luoda yhden maapallon malli, jossa luonto, ihminen ja mielekäs työ ovat sopusoinnussa.

Luonnon antimien nykyistä taloudellisempi jalostaminen ja hyödyntäminen, materiaalivirtojen uudelleenkäyttö, ekologinen suunnittelu, hoivapalvelut, koulutus, tiede, kulttuuri ja vapaa-aikaan sekä elämyksiin liittyvät palvelut korvaavat perinteistä savupiipputeollisuutta. Suomen nykyiseen biotalousstrategiaan kirjattu 100 000 uuden työpaikan luominen - tai Keskustan esittämä tuplaus - edellyttää rivakkaa siirtymää paperilta käytäntöön.

Kymmenen professorin Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti (2014) kritisoi Suomen energiapolitiikan vanhakantaista siiloajattelua, joka ei näe kansakunnan kokonaisetua. 8,5 miljardin euron tuontienergia olisi mahdollista kääntää kotimaiseksi energiaksi ja 50 000 työpaikaksi vuoteen 2020 mennessä. Ennakkoluulot ja jähmeät rakenteet ovat estäneet toistaiseksi esimerkiksi aurinkoenergian hyötykäytön. Aurinko paistaa Suomessa jota kuinkin saman verran kuin Keski-Euroopassa. Kun Saksassa tuotetaan 40 000 megawattia aurinkosähköä ja ala työllistää 100 000 ihmistä, on Suomen panostus 6 megawattia.

 

PERUSTULO KANNUSTAA

Tavallisen työntekijän paikka työelämän muuttuvassa kuviossa on entistä mutkikkaampi. Pätkätyö, osa-aikatyö, vuokratyö tai 24/7-valmiustila eivät enää ole kovin epätyypillisiä työsuhteita kahden kerroksen työmarkkinoilla.

Epäsäännöllisiä työsuhteita on yhä enemmän, joka toinen uusi työsopimus tehdään määräaikaiseksi. Rajanveto yrittäjän ja palkansaajan välillä häilyy.

Työttömyysturvan osalta tilanne on epäoikeudenmukainen. Sitran keskustelualoite ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin on terveellinen. Turva pitäisi irrottaa työttömyyskassan jäsenyydestä.

Osallistava sosiaaliturva, palkkatuettu työ, toimeentulotuki, epätyypillinen työ ja yrittäjyys ovat osa yhä eriarvoisempaa työelämää. Työhön kannustava ja myötätuulessa oleva perustulomalli raivaisi viidakkoa kustannustehokkaasti. Se on myös reilu vaihtoehto ihmisten lokeroimiselle.

Ammattiyhdistysliikkeen saavutettujen etujen ja omien reviirien puolustamisen sijaan tarvitaan perusteellista arviota kestävän yhteiskunnan uudesta työstä, miten sitä tehdään, jaetaan ja jalostetaan.

 

OTA YHTEYTTÄ:
marketta.mattila@sipoo.fi