Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.
-Gandhi

Maailman muuttaminen lähtee tavallisten ihmisten arkisista valinnoista, mutta yhtä tärkeitä ovat poliittiset teot, joilla vaikutetaan rakenteisiin.

Tämän pitäisi näkyä vastuuna.

Nyt jos koska on kyettävä purkamaan politiikkaa hiertävä paradoksi - hektinen aika altistaa etsimään näennäisiä pikaratkaisuja, mutta ilmastonmuutoksen kokoista ja nopeaa reagointia edellyttävää ongelmaa ratkotaan edelleen luvattoman hitaasti.

Eduskuntavaalit 2019 Suomessa ovat ilmastovaalit, mutta samalla ne ovat kaivoslakivaalit, koulutusvaalit ja sote-vaalit.

Käytännön ongelmat huutavat ratkaisuja, joista osa voitaisiinkin tehdä nopeasti faktojen perusteella, mutta päätöksiä ei pidä silti tehdä huutoäänestyksellä tai pelkän arkijärjen varassa.

Monimutkaisessa maailmassa syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii punnittua ja tutkittua tietoa. Suomessa on tiedeyhteisön ja tutkijoiden arvonpalautuksen aika.

Poliitikon tärkein tehtävä ei ole toimia konsulenttina, joka kaivaa repusta korjaussarjan pulmaan kuin pulmaan.

Paljon tärkeämpää on, millaista arvomaailmaa poliitikko edustaa ja mitkä päämäärät hän asettaa yhteisten asioiden ajajana päällimmäiseksi.

On etsittävä kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat inhimillistä kehitystä ja viime kädessä elämää koko maapallon mittakaavassa. Ytimessä on  sivistyspääoman varaan rakentuva demokratia, joka kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja eläinten ja luonnon itseisarvoa.

Keskeinen teemani eduskuntavaaleissa 2019 on kestävä hyvinvointi.

Se tarkoittaa, että rakennamme ihmisille hyvää elämää, unohtamatta maapallon rajallista kantokykyä. Toisin sanoen on löydettävä optimaalinen toiminta-alue, jolla emme ylikuluta ja pilaa luontoa, mutta jolla inhimilliset perustarpeet oikeudenmukaisesti täytetään.

Oxfordin yliopiston taloustieteilijä Kate Raworth on kiteyttänyt periaatteen ajatteluunsa, jota hän kutsuu donitsitaloustieteeksi.

Raworth haastaa perinteisen taloustieteen maailmankuvan, joka ikuiseen talouskasvuun ja bruttokansantuotteen nostoon hirttäytyneenä ei toimi rajallisten resurssien maapallolla.

Donitsi on visuaalinen käsite, joka on helppo ymmärtää.  Sen muoto tekee näkyväksi sosiaalisen perustan ja ekologisen katon.

Yhteisen donitsimme sisäsyrjällä ovat arkisen elämän perusasiat kuten ravinto, asuminen ja terveydenhoito. Ne eivät saisi valahtaa kohti keskipistettä, missä inhimiliset puutostilat toteutuvat nälkänä ja lukutaidottomuutena. Donitsin ulkoreuna taas on yläraja, jonka ulkopuolella ihmiskunta riistää maapallon elämää ylläpitäviä järjestelmiä kohtalokkaasti.

Kunhan pysymme donitsin sisällä, olemme turvassa. Ekologisella ja yhteiskunnallisella suoja-alueella, jolla ihmiskunta voi kukoistaa.

Kestävän hyvinvoinnin ytimessä ovat koulutus, kulttuuri ja yhdenvertaisuus.  

On tärkeä ymmärtää, että myötätuntoon kykenevän ja kestävää taloutta edistävän sivistysyhteiskunnan pohja rakennetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Lasten oikeudet ovat avainasemassa. Toisin kuin nyt -   köyhyys periytyy ja joka kymmenes suomalaislapsi on vailla mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin kaverit.

Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkoon kasvattaminen varhaiskasvatuksessa ja se, että kunnilla on oikeus jättää työttömien lapset ilman kokopäivähoitoa, ovat osa politiikan eriarvoistavaa arvokriisiä.

Tasa-arvo ja yleissivistävä koulutus ovat demokratian tukipilareita.

Ne taas vahvistavat vastuullista ja innovatiivista yhteiskuntaa, jossa tieteen ja taiteen arvostus pysyy vankkana. Yhteiskuntaa, jossa tiede-instituutiota ei valjasteta talouskasvun hevoseksi perustutkimuksen kustannuksella ja jossa taiteen ja kulttuurin rahoitus viimein saisi prosentin  viipaleen valtion budjetista.